Blogiartikkelit

Kunnat ovat siirtymässä digitaaliseen kulttuuripalveluiden välittämiseen. Hyvinvointialueiden luoma murros on rikkonut monilla alueilla vanhat, toimivat mallit, ja nyt on aika kehittää uusia tehokkaampia toimintatapoja. Tässä kirjoituksessa pohdimme, mitä olisi hyvä ottaa huomioon digitaalisen palvelualustan valinnassa.

Digitaalisia työkaluja on tarjolla runsaasti. Palvelualustat tarjoavat kunnille ratkaisuja, jotka mahdollistavat tehokkaamman kulttuuripalvelujen tuottamisen: Ne helpottavat tapahtumien hallinnointia, yhteistyön koordinointia alueellisten toimijoiden kanssa, tiedon jakamista ja saavutettavuutta kuntalaisille. Ne myös mahdollistavat yrittäjän näkökulmasta tasa-arvoisen palveluiden välittämisen.

Valintojen viidakossa päätöksen tekeminen on hankalaa: Tulisiko meidän ohjata alueelliset taiteilijat palvelutietovarantoon? Rakentaisimmeko yhteisen palvelualustan yhdessä muiden kuntien kanssa?

Voisiko lastenkulttuurikeskus olla vastuussa palveluiden välittämisestä? Onko alueella otettu Tarmoa käyttöön?

Voisiko Giglen automatisoitu palvelupolku säästää aikaa ja rahaa? Vai olisiko tarve enemmänkin näyteikkunalle Pirkanmaan Kulttuuripankin malliin?

‍

Mihin tarpeisiin teillä haetaan ratkaisua?

Jokaisella kunnalla on omanlaisensa tarpeet. Suomen lain velvoitteet ovat kuitenkin kaikille samat. Laki velvoittaa kunnat muun muassa:

• edistämään kulttuurin ja taiteen yhdenvertaista saatavuutta ja monipuolista käyttöä
• luomaan edellytyksiä ammattimaiselle taiteelliselle työlle ja toiminnalle
• tarjoamaan mahdollisuuksia kulttuurin ja taiteen eri muotojen taide- ja kulttuurikasvatukseen
• edistämään kulttuuria ja taidetta osana asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä, sekä alueellista elinvoimaa

Nämä ovat tärkeitä tehtäviä, jotka edellyttävät monipuolisia toimenpiteitä ja joustavia palveluratkaisuja.

Isoissa kaupungeissa taiteen ja kulttuurin edistäminen voi tarkoittaa suuria festivaaleja ja kansainvälisiä tapahtumia, kun taas pienissä kylissä painopiste voi olla paikallisen perinteen vaalimisessa ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa.

Palvelualustat voidaan nähdä vain digitaalisina ratkaisuina, mutta parhaimmillaan ne tukevat monipuolisesti kunnan tavoitteita. Palvelualustan valinnassa kannattaakin lähteä selvittämään, mitkä oman kunnan tavoitteet ja tarpeet ovat. Miten palvelualusta voisi parhaiten tukea kunnan strategiaa ja brändiä?

Yhteistyöllä vaikuttavuutta

Alueelliset toimijaverkostot ja resurssien saatavuus vaihtelevat suuresti, mikä asettaa omat haasteensa palvelualustojen valintaan ja käyttöön. Joskus palveluita kannattaa hyödyntää yli aluerajojen. Länsi-Uudellamaalla yhteistyön mahdollisuuksiin on herätty, kun tarpeet ovat samat.

Raaseporin alueen kulttuuria edistävä Västnyländska kultursamfundet loi Giglen työkalua hyödyntävän kulttuuritarjottimen, jonka avulla koulujen, päiväkotien ja eskarien on helpompi hankkia opetusta tukevaa, monipuolista ohjelmaa omille ryhmilleen.

Samalla suunnalla sijaitseva Kemiönsaaren kunta on Raaseporin tavoin hyvin monesta kyläkeskuksesta koostuva maaseutumainen alue ja saaristokunta, joten yhteistyö palvelutarjonnassa tuntui luontevalta.

Kulttuuritarjonnaltaan alueilla on asukaslukuun nähden paljon taiteilijoita, muotoilijoita ja käsityöläisiä, mutta he ovat kuin salattuja timantteja, joista kaikki eivät suinkaan tiedä.

Nyt, kun Kemiönsaaren kunta liittyy Raaseporin kulttuuritarjottimeen, molemmat hyötyvät. Alustan kautta monimuotoinen tarjonta saadaan näkyviin, sitä hiotaan paketoimalla palveluita entistä selkeämmin ja saadaan näin tarjottua asukkaille monipuolista paikallista sisältöä.

Jos omat resurssit ovat rajalliset, kannattaa katse siirtää mahdollisiin yhteistyökumppaneihin.

‍

Lue lisää: Case: Kulttuuritarjotin – Luckan Raseborg

‍

Automaatio vai näyteikkuna?

Kun pohditaan, mikä palvelualusta sopii parhaiten tietyn kunnan tarpeisiin, on tärkeää arvioida myös, mitkä toiminnallisuudet ovat olennaisia.

Joissain tapauksissa voi riittää yksinkertainen ratkaisu, joka mahdollistaa tapahtumakalenterin ylläpidon ja paikallisen kulttuuritarjonnan esittelyn.

Suuremmat kunnat saattavat tarvita monimutkaisempia järjestelmiä, jotka tukevat automatisoituja prosesseja, monipuolista sisällönhallintaa ja laajaa yhteistyöverkoston hallintaa. Integraatiot muiden sähköisten palvelujen kanssa on myös huomioitava. Espoo tarvitsi järjestelmän, joka oli kunnan sisäisessä käytössä:

– Aloitimme Kulttuuriketju-palvelumallin pilotin, koska halusimme uudistaa tapaa, jolla välitämme taidetta ja kulttuuria ikäihmisten hoivakoteihin ja palvelutaloihin. Aiemmin tilausprosessimme on ollut työläs sekä meille että taiteilijoille ja esitysten tilaajille, kertoo erityisasiatuntija Elina Pulli Espoon kulttuuripalveluista.

‍

Lue lisää: Case Espoo – Uudenlainen digitaalinen palvelukanava välittää taidetta ja kulttuuria ikäihmisille

‍

Liity kuntapäättäjille ja tuottajille suunnattuun kehitysohjelmaan, niin saat tietoa päätöksenteon tueksi. Ohjelman avulla pääset tutustumaan eri malleihin ja pohtimaan, mikä olisi paras ratkaisu juuri teidän alueellenne. Toimiiko yksi malli kaikille vai onko tarve räätälöidylle ratkaisulle? Mitä muita resursseja palvelumallien käyttöönotto vaatii, kuin varsinaisen teknologian?

‍

Ilmoittaudu mukaan: Kehitysohjelma kuntien kulttuuritoimen johtajille ja tuottajille